Seuraatko Jeesusta?

Kristitty paastoaa

Kristillisen perinteen keskellä vapaaehtoinen paasto on ollut keino taivuttaa omaa itsekästä luontoa Jumalan tahtoon. Tärkeiden päätösten ja elämän tienristeysten kohdalla paastolla on etsitty selvyyttä ja hengellistä voimaa. Tästä syystä olemme seurakuntana aloittamassa paasto- ja rukousviikkoa. Luemme tästä viikosta alkaen virikkeenä John Burken kirjaa Mutaa ja mestariteos (Päivä Osakeyhtiö 2013). Kirjan seuraavista luvuista ilmestyy blogi pari kertaa viikosta, joiden kanssa voit pohdiskella omia kokemuksiasi. Viimeinen blogi ilmestyy viikolla 3, jolloin päätämme tämän erityisen jakson toiseen paasto- ja rukousviikkoon.

Paastoaminen on minulle vaikeaa. Vaikka Jeesus opetti siitä samalla kertaa kuin rukoilemisesta ja köyhien auttamisesta (Matteus 6:1-18), ei siitä ole tullut osa elämääni kuin satunnaisesti. Kun aloitan paastoa, kärsin usein päänsärystä ja kiukkuisuudesta ja alan palella. Joskus nämä sivuoireet ovat saaneet paastoni epäonnistumaan täydellisesti. Siitä huolimatta en halua jättää yhteisen paaston mahdollisuutta käyttämättä.

Paaston ei muuten tarvitse olla täyspaasto, jotta siitä olisi hyötyä. Tänä median kyllästämänä aikana voi olla jopa parempi paastota televisiosta, somesta tai kokonaan netin käytöstä kuin lihasta tai yhdestä ateriasta päivässä. Mieti Jumalan edessä, mikä asia elämässäsi vie sinua sellaiseen suuntaan, jonne et todellisuudessa haluaisi mennä ja paastoa siitä.

Näky seurakunnalle

Vuonna 2008 aloimme yhdessä etsiä seurakuntana näkyä. Halusimme seurata Jeesusta. Kysyimme, missä Jumala haluaa meidän olevan seuraavien viiden vuoden päästä. Tiimit ja pienryhmät rukoilivat ja keskustelivat, niistä koottiin ajatukset yhteen ja materiaalista etsittiin vahvimmin esiin nousseet teemat. Ne olivat yhteisöllisyys, suurempi riskinotto suhteessa Jumalaan ja vaikutus yhteiskunnassa. Prosessin kuluessa ne kiteytyivät näkylauseiksi:

Opimme elämään yhdessä.

Yhdessä kasvamme rohkeammiksi.

Rohkeasti vaikutamme ympäristöön.

Viime metreillä mukaan lisättiin vielä lause: Olemme sitoutuneet poistamaan kasvun esteet.

Tämän näyn luonnollisena seurauksena olemme nähneet seurakuntaistutukset Espoon keskuksessa ja Etelä-Espoossa sekä viime keväänä aloitetut yhteisöt koko seurakunnassa. Emme halua toteuttaa kristillistä ohjelmapalvelua, vaan seurata Jeesusta, tehdä opetuslapsia. Olemme päässeet hyvin liikkeelle, mutta emme näe vielä määränpäätä. Siksi tarvitsemme Pyhän Hengen ohjausta kipeämmin, kuin koskaan ennen. Oma rukoukseni on, että näky voisi selkiintyä ja vahvistua koko seurakunnalle – myös niille, jotka ovat tulleet mukaan näkyprosessin jälkeen.

Tyydymme niin helposti Kristuksen seuraajina keskinkertaisuuteen seurakuntana ja yksilöinä. Oma vaikutukseni Jeesuksen opetuslapsena on ollut valitettavan vähäistä. Joudun usein kysymään itseltäni kysymyksen: Miksi en ole enemmän niin kuin Mestarini, jota seuraan? En halua tyytyä nykytilaani. Haluan asettaa kyseenalaisiksi uskonnolliset ja tekopyhät taipumukseni, jotka estävät Jumalan rakkauden ja hänen sydämensä asenteen tulemista enemmän osaksi minua. Haluan antautua Jumalan käsiin, hänen restaurointipöydällensä.

Tero